Käväisin hiljattain kokousmatkalla Kööpenhaminassa. Kokouspaikkana oli Tanskan vammaisjärjestöjen yhteinen toimitalo, jota mainostetaan maailman esteettömimmäksi rakennukseksi. Saimme tunnin kierroksen talossa, ja kyllä oli kiehtova johdatus luoviin ratkaisuihin!

Ennen kuin suunnittelu lähti käyntiin, talon suunnittelijat oli laitettu kokemaan vammaisuutta omissa nahoissaan. Arkkitehdit oli muun muassa istutettu pyörätuoliin, ja he olivat joutuneet kulkemaan erilaisissa tiloissa nenällään silmälasit, jotka muuttivat heidän näkönsä kapeaksi putkeksi. Mukana suunnittelussa oli alusta lähtien eri tavoin vammaisia ihmisiä.

Tuloksena on rakennus, jonka ratkaisut ovat monipuolisuudessaan paitsi toimivia myös innostavia ja herätteleviä. Esteettömyys tuo yleensä mieleen pyörätuoliluiskat ja kynnysten poiston. Esteettömyys ja saavutettavuus on niin paljon muutakin. Se on muun muassa sitä, että talon pohjapiirros on tähtimäinen ja jokainen tähden sakara on sisältä erivärinen.

Värit auttavat näkövammaisia suunnistamaan talossa. Mutta eiväthän sokeat näe värejä! Niin, mutta täysin sokeita onkin näkövammaisista pienempi osa. Suurimmalla osalla on jonkin verran näköä, jolloin selkeä väritys auttaa hahmottamaan ympäristöä. Samoin se, että vaaleassa seinässä ovet ovat tummia ja tummissa seinissä vaaleita. Tummissa ovissa ovenkahvat ovat vaaleita ja vaaleissa ovissa tummia. Niin yksinkertaista eikä maksa mitään ekstraa.

Tähtimäinen rakenne mahdollistaa sen, että työhuoneissa ja kokoustiloissa on paljon ikkunoita, joista tulee paljon luonnonvaloa. Tämä taas auttaa kuulovammaisia kuulemaan. Anteeksi kuinka? Aivan, kuulovammaiset käyttävät kuulon tukena huulilta lukua ja puhujan ilmeiden seuraamista. Luonnonvalo tekee kasvoille luonnolliset varjot, mikä auttaa tulkitsemaan huulten liikkeitä ja ilmeitä. Jos keinovaloa käytetään, ja pakkohan sitä on käyttää, tulee sen olla pehmeää. Liian kirkas valo tekee kasvoista kaksiulotteiset, mikä vaikeuttaa kuulemista.

Syyskuun 11:nnen jälkeen tutkittiin paljon ihmisten pelastautumista tulipaloista. Hissien käyttöhän on kielletty tulipaloissa eivätkä sähköt yleensä toimi. Tanskan vammaisjärjestöjen toimitalo tyhjenee hätätilassa kuudessa minuutissa, vaikka siellä on 300 ihmistä, joista 60 käyttää pyörätuolia. Porraskäytävät on eristetty muista tiloista paloturvallisilla ovilla, mikä on normina nykyajan rakennuksissa. Pelastumisen tekee mahdolliseksi pari lisäominaisuutta. Hissit aukeavat kahteen suuntaan. Normaalitilanteissa ne aukeavat aulatiloihin, joista kuljetaan talon eri osiin. Tulipalotilanteessa hissit aukeavat porraskäytäviin, joihin pumpataan ylipaineella ilmaa, niin etteivät ihmiset tukehdu savuun ja palokaasuihin. Hisseissä ja porraskäytävissä on omat varasähköjärjestelmät hätätilanteita varten, joten jopa hissit toimivat.

Tässä oli vain muutamia esimerkkejä talon esteettömyysratkaisuista. Kuulostaa kalliilta. Vaan eipä ole. Hämmästyttävää onkin se, että talo on rakennettu edullisesti. Tanskassa toimistotalon rakennuskustannukset ovat keskimäärin 12.000–30.000 kruunua per neliö, tämä maksoi 16.000 kruunua per neliö. Talon esittelijä totesikin: kun aiemmin rakentajille piti perustella, miksi on rakennettava esteetöntä, nykyään rakentajien pitää perustella, miksi he eivät rakenna esteetöntä.